Henkareiden uusi elämä

Mitä sisustamiseen tulee, saatan toisinaan sortua jopa pieneen perfektionismiin hioessani pienimpiäkin yksityiskohtia, jotta kaikki olisi varmasti juuri niin kuin haluan. Tällä kertaa tuon perfektionismini kohteeksi päätyivät puuhenkarini, joita minulla oli kolmea eri väriä.

Tuntuu, että henkareita on aivan hirveä määrä, 

eikä siltikään ikinä riittävästi. 

Onkohan minulla liikaa vaatteita?

Pinosin siis vaatteet vaatekaapin lattialle, keräsin henkarit yheen, hioin ne ja maalasin valkoiseksi.

Miehelläni oli naurussa pitelemistä, kun hän kotiin saavuttuaan näki minun tilataideteokseni: maalatut henkarit pyykkinarulla roikkumassa. Taideteos oli kuulemma oikein hieno, mutta se, miksi on niin tärkeää, että kaikki henkarit ovat saman värisiä, jäi hänelle vielä pieneksi mysteeriksi, vaikka koitin asiaa kovasti selittääkin.

Huomattavasti siistimmän näköistä minusta, kun henkarit ovat kaikki samaa väriä, eikä esimerkiksi ruman oranssihtavia, kuten osa alkuperäisistä henkareista oli. Ja sopii hyvin vaatekaappini päävärin, mustan, kanssa.

Yleensä käytän maalatessani telaa, jotta väri levittyy varmasti tasaisesti, eikä siveltimen jälkiä jää, mutta jostain syystä henkareiden kohdalla oikein tavoittelin sellaista rosoista siveltimen jälkeä. Vähän maalaisromantiikkaa. :)