Mutta tosiaan, toinen paita, jonka tunnearvo on hieman edellämainittua alhaisempi, mutta kuitenkin jostain syystä mulle hirveän rakas, on mun Pohjoismaiden Mestaruusraveista vuonna 2008 ostettu heppapaita. Jepjep, olen Heli 21 vuotta ja rakastan mun heppapaitaani.
Hah, heppapaita ja hame - tosi tyylikäs yhdistelmä, eikö vaan? :D Mun sisko lainasi tota hametta ollessani Turussa ja muistin taas, miten ihana se onkaan, siitä huolimatta, että edellisestä käyttökerrasta on jo vierähtänyt melkoinen tovi. Mutta mitä muuta voi odottaa ihmiseltä, jonka hamevarasto on niin suuri, että pinoa tutkiessa tulee hämmästyttävän usein sellaisia ahaa-elämyksiä, että voi jee, mullahan on tämmöinenkin hame. Vaikka yhtä usein sitä samaista pinoa tutkiessa tulee sellainen olo, että eihän mulla ole mitään päälle laitettavaa...
T-paita: Metsämäen raviradan myyntikoju
Hame: Kirppis
Toi hame oli sellainen juttu, ettei sitä oikein voinut jättää siihen kirppispöytään, kun joku tuntematon viereiseltä hyllyltä tuli hehkuttamaan, että toi sopisi mulle ihan täydellisesti, että mene tyttö hyvä nyt ainakin kokeilemaan sitä. Eikä kyseessä ollut edes sen nimenomaisen osaston myyjä, koska hän laitteli omia juttujaan siihen viereiselle hyllylle. Että kiitos vaan sille punatukkaiselle naiselle, joka tätä minulle hehkutti! <3__<3
Nyt tämän tytön pitäisi lähteä pyörällä sohlaamaan miehen vahnempien luokse - meitä käytiin ihan kotoa asti pyytämässä vierailulle tuonne, kun siellä on nyt muitakin vieraita, niin pitää käydä heitä tervehtimässä. Siellä meneekin sitten varmaan koko päivä, mutta eipä tuo haittaa, kun ei muutakaan ohjelmaa tälle päivälle olla suunniteltu.
Mitenkäs teidän muiden sunnuntai on sujunut? :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mukavaa kun pistäydyit blogissani. Jätäthän vielä kommentin vierailustasi. ^^