Saimme tuossa keväällä mieheni isältä jonkun hänen tuttavansa entisen kissan tavaroita ja yksi niistä oli kissan pesäpaikka, jota me kutsumme karvahatuksi, ja jonka Oliver on auttamattomasti ominut itselleen - pikkukissalla ei ole siihen menemistä.
Oliverilla on joku ihmeen pakkomielle tunkea itsensä kaikkiin sellaisiin paikkoihin, joihin se vain hädin tuskin (joissain tapauksissa vain pieneltä osaltaan) mahtuu edes sisään. Tuo karvahattu on sentään semmoinen, että pienellä mutkalla katti mahtuu siinä olemaan.
Nimitystä karvahattu lienee tässä vaiheessa aivan turha alkaa selittää... :'>
Että tuo kissa osaa tietyissä tilanteissa näyttää niin pieneltä ja viattomalta! Ja toisaalta sitten, tätä tekstiä näpytellessäni kävi tuo samainen isosilmäinen ja herttainen pallero ensin puskemassa minua jalkaan ja nappasi siitä sitten heti perään hampailla pohkeesta kiinni...
Voi kuinka on soma kissa pesässään ^__^
VastaaPoistaHih, teidänkin kissalla tapana nappailla jalkoja? Meidän poika kisulla kanssa samainen tapa, kun se oikeen on hyvällä tuulella ja sitä sattuu jalalla hipaisemaan niin ottaa kiinni kuin mikäki iso peto.
Tanja: Ja nimenomaan ne nappaukset tulee silloin, kun niitä osaa vähiten odottaa! :D
VastaaPoista