lauantai 8. lokakuuta 2011

Pihahommissa

Tämä päivä on mennyt aamusta saakka pihahommissa, jotka lopettelin vasta tuossa seitsemän aikaan illalla. Haravoin etupihan, takapihan, täytin vanhan hiekkalaatikon, kannoin kesäkalusteet varastoon ja vanhan terassimaton roskiin. Ei uskoisi, että rivitaloasunnon pihassa voi olla niin paljon haravoitavaa, mutta kyllä vaan voi - varsinkin sellaisen myrskyn jälkeen, joka täällä eilen riehui!



Ja se, että meidän piha on aina niin täynnä varisseita lehtiä on ihan yksistään Vesan vika, koska Vesan pihalla kasvaa niin paljon lehtipuita, jotka varistaa kaikki lehtensä meidän pihalle (ja Vesa naureskelee vahingoniloisena aidan toiselta puolen, saakeli! Hankin kohta jonkun lehtipuhaltimen ja puhallan ne lehdet sinne, mistä ne on tulleetkin, että siitäs saa...)


Kavereina pihatöissä mulla hääri naapurin kissat, kuinkas muutenkaan. Ne loikkii paikalle aina, missä ikinä vaan joku jotain tekee. Tai yrittää tehdä - niiden suurta huvia on mm. möyriä vastatäytetyssä hiekkalaatikossa ja juosta haravaa pakoon vain hyökätäkseen taas kohta uudelleen kimppuun. Mutta on ne vaan suloisia!


Tämän neitokaisen nimi on Raukka, mutta täytyy sanoa, että se nimi on melkoisen harhaanjohtava. Neiti nimittäin meidän (a.k.a. Oliverin piha!!) pihalla aivan pokkana alkoi murista ja isotella Oliverille, joka on siis arvon neitiä noin kolme kertaa suurempi.... Että on tytöllä ainakin pokkaa! :')


Joka tapauksessa nyt on paikat aivan hellinä (huomenna ei varmaan edes kahvikuppi pysy kädessä, vaan pitää pillillä imeskellä...) ja sauna lämpeämässä. Tämä loppuilta menee siis saunan, muutaman saunakaljan, hyvän musiikin ja elokuvan parissa.

Pieni ongelma tuon elokuvan saralla tosin vielä on - tänään olisi tv:ssä tarjolla kaksi mielenkiintoiselta vaikuttavaa elokuvaa; Vääristynyt mieli (TV5 klo 00:10) ja Veren kirjat (Nelonen klo 00:25). Kumpaakaan en ole koskaan vielä nähnyt, ja koska ne tulevat näin samoihin aikoihin, enkä omista nauhoittavaa digiboksia, jompikumpi pitäisi valita. Osaako joku suositella jompaa kumpaa?

Loppuun vielä tämän illan albumi: The Black Keys - Brothers. Suosittelen lämpimästi tutustumaan kyseiseen kokoonpanoon, on aivan loistavaa lauantai-illan musiikkia! ^^

perjantai 7. lokakuuta 2011

Brunssi

Tämän tekstin olin kirjoittanut jo hyvissä ajoin ennen matkaani, mutta unohdin jostain syystä kokonaan julkaisun! Eli siis, tässäpä tämä nyt. :)
 
Yhtenä päivänä meillä nautittiin kunnon myöhäinen brunssi, kun mieheni heräsi yövuoron jälkeisiltä "aamu-uniltaan".


Kattaus sävy sävyyn musta-valkoista, pienellä punaisella piristeellä höystettynä. :)


Punaherukkaa meillä riittää pakkasessa vielä monen monta satsia, ja sitä meillä nautitaankin melkein päivittäin turkkilaisen jugurtin seurana. Tuleepahan ainakin varmistettua vitamiinien saanti!


Kananmunaa meillä syödään myöskin melkoisesti, siitähän saa hyvin proteiineja! Tällaiselle aamulla huonosti syövälle keitetty kananmuna on myös oiva vaihtoehto, sen saa hyvin syötyä, vaikkei sitten paljon muuta söisikään.


Ja lempi (ja ainut) teepannuni. Tämä on jokusen vuoden takainen lahja siskoltani, ja päivittäin on meillä käytössä, niin kaunis se on. ^^ Tällä kertaa oli pannussa Forsmanin suklaateetä, joka ei tosin minun makuuni ihan suklaiselta maistu, mutta meneehän se sekin.

torstai 6. lokakuuta 2011

Onni on...

...Syyssateen ropina katolla...


Itse tehty herkullinen porkkanakakku, tällä ohjeella.


...Lämmin glögi. Kaikki minut tuntevat voivat varmasti kuvitella tilanteen, kun minä bongaan lähikaupasta ensimmäistä kertaa tänä syksynä glögin. Riemunkiljahdukset olivat sen mukaiset. ;)

Mulle joulun odotus alkaa aina glögistä. Tai glögin odottamisesta - viime vuonan aloin odottaa glögin saapumista lähikauppaani jo heinäkuussa. Tänä vuonna unohdin itse odottamisen kokonaan, mutta voi sitä riemua, kun ihan muilla asioilla kaupassa huomasin kokonaisen glögihyllyn! Kohta voi siis varmaan ripustaa jo jouluvalot, eikö niin? <3


Glögiin kuuluu mantelit. Ja rusinatkin, mutta ne unohdin kokonaan siinä glögihuumassani...


...Kynttilän valo. Kynttilät ovat parasta, mitä pimeässä vuodenajassa on olemassakaan. Rakastan kynttilöitä, niiden luomaa tunnelmaa ja lämpöä. Ja poltankin niitä päivittäin heti jo viimeistään iltapäivästä lähtien.


...Ja ehdottomasti hyvä musiikki! Minulla musiikin kuuntelu on hyvin kausiluonteista - siis se, mitä kuuntelen milloinkin, riippuu pitkälti vuodenajasta, mielialasta, valon määrästä... Mistä ikinä. Husky Rescue on ihan ehdoton syksyn koti-iltojen musiikki. <3 Vaihteleeko teillä kausittain se, mitä eniten kuuntelette?

Huomenna olisi tänne pohjoiseen luvassa jo ihan kunnon myrskykin, voi että! <3

Tunnelmallista illan jatkoa kaikille!

Pussikaljaelokuva

Kävimme eilen katsomassa Pussikaljaelokuvan, josta täytyy sanoa, ettei säväyttänyt kyllä vähääkään. Mutta tulipahan käytyä - en olekaan aikoihin käynyt elokuvissa! Ylipäätään se, että välillä pääsee vähän "suureen kaupunkiin" täältä pikkukylästä on ihan ensiarvoisen tärkeää, vaikka muuten kotikylästäni kovasti pidänkin.


Pitihän sitä totta kai heti ottaa käyttöön nuo H&M:n uudet farkut, ja olivat tosissaankin mukavat jalassa! Vähääkään eivät ahdistaneet, puristaneet tai painaneet mistään.

Ja voi että on ihana, kun saapaskelit ovat alkaneet! Tykkään kyllä kaikenmaailman kesäkengistäkin, mutta kyllä se on aina ihana, kun kesän jäljiltä saa ensimmäisiä kertoja kaivaa esille ne kunnon karvareunuksiset talvisaapikkaat. <3


Paita: Lindex
Farkut: H&M
Kengät: Zatza
Laukku: Lindex

En käsitä, miten olen tässä kuvassa onnistunut saamaan itselleni aikaan tuommoisen vatsan! Hahah, meikäläinen on vähän lihonnut. No ei kai, yksi tuon paidan parhaista puolista on ehdottomasti se rentous, vaikka se kuitenkin muuten näyttää ihan siistiltä.

Minulle on muutenkin nyt tämän syksyn aikana kehittynyt joku ihmeen "lörttövaatebuumi". Siis tiedättehän niitä kaikenmaailman omituisen mallisia löysiä neuleita ja paitoja? Ponchoa lukuunottamatta en ole koskaan kiinnittänyt moisiin vähääkään huomiotani - olen aina halunnut hyvin istuvia ja tiukahkoja paitoja, mutta nyt kaikki ylisuurilta vaikuttavat paidat kääntävät meikäläisen pään ihan poikkeuksetta!


Tämä paita on ollut yllättävän vähän käytössä, vaikka se kuuluu ehdottomasti yksiin suosikkeihini! Tuo materiaali on ihana, väri aivan täydellinen (todellisuudessa siis hieman enemmän vaaleanpunainen kuin mitä kuvissa antaa ymmärtää) ja tuo leikkaus ihana. Tosi läpikuultavakin tuo on, kuten tässä viimeisessä kuvassa näkyy, mutta valkoinen toppi vaan alle, niin ei tule vilauteltua. ;)

Muutenkin tässä asussa on yhdistelty noita tämän hetken suosikkejani; farkuista ei varmaan tarvitse sanoa mitään, mutta tuo laukkukin, jonka sain siskoltani, passaa minulle kuin nenä päähän! Ei voi muuta sanoa, kuin että onneksi siskoni on sellainen laukkuhamsteri, että mukaan mahtuu myös niitä vikatikkiostoksia, joita hän sitten aina tarjoaa minulle ja pikkusiskolle. ^^


Oikein aurinkoista päivää kaikille ihanille lukijoille! <3

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Farkkuja

Minä en todellakaan ole mikään farkkutyttö - hameet ja mekot on aina olleet enemmän mun juttu. Kuitenkin näin talven kynnyksellä alkaa kaivata vaatekaappiinsa jotain niiden kylmien pakkaspäivienkin suojaksi - minä kun todellakin olen niin kauhea vilukissa, ettei taida maailmassa olla riittävän paksuja sukkahousuja, jotta minä tarkenisin yli 10 asteen pakkasessa kekkaloida hameella...

H&M:ltä löysin muutamat ihan über-halvat farkut, jotka ulkomuodoltaankin miellytti minua siinä määrin, että pakko ne oli klikkailla virtuaaliseen ostoskoriin. En ole koskaan ennen tilannut netistä yksiäkään housuja ja muutenkin vaatteita tasan yhden mekkokaunokaisen verran.

Siitä huolimatta onnistuin kerrankin ottamaan juuri oikean koon! Minulla kun on ylipäätään melkoisia ongelmia aina löytää sopivan kokoisia farkkuja, kun olen niin tolkuttoman pienikokoinen.


Postissa saapui siis yhdet vaaleat "tregginssit" ja yhdet mustat perusfarkut. Mustat perusfarkut olen viimeksi omistanut ala-asteella... Joka tapauksessa, molemmat olivat ihan uskomattoman hyvät jalassa ja juuri täydellisen kokoiset, en melkein  ollut uskoa tuuriani! Ikuinen hametyttö löytää farkut, jotka ovat oikeasti mukavat jalassa. Molemmat ovat tosi pehmeitä ja kevyitä, eivätkä kovin kummoisesti eroa legginsseistä.

Vaaleat ovat ihan jonkun verran liian pitkät, mutta pillilahkeiden ansiosta ne on onneksi helposti käännettävissä sisäänpäin. Harkitsen kyllä niiden lyhentämistäkin, mutta valitettavasti minä ja ompelukone ei olla koskaan oltu mitenkään järin läheisissä väleissä. (Kysykää vaikka mun yläasteen käsityönopettajalta - tein mm. tuubitopin ompelemalla tasan yhden sauman saumurilla, jotta pääsisin vähimmällä mahdollisella työllä...)


Noissa vaaleissa housuissa on vielä sekin jännä piirre, että vetoketju on takana. En vielä tiedä, miten kätevä juttu se loppujen lopuksi käytännössä on, mutta ainakin näin ajatuksen tasolla, vielä noita kertaakaan käyttämättä, tuntuu aika erikoiselta ratkaisulta... Vaikka toisaalta, onhan ne hameissakin usein takana... Nuo saumat tuossa edessä on tosi kiva pieni lisä housuihin, mutta valitettavasti ne eivät minulla ainakaan saappaiden kanssa pääse juurikaan oikeuksiinsa, kun eivät ihan sillä tarkoitetulla korkeudella ole, koska ovat tosiaan jonkun sentin liian pitkät minulle... Täytyy toivoa, etteivät ne sentään ihan idioottimaisilta näytä.


Koska olen viime vuodet käyttänyt lähes yksinomaan hameita, olin tosissani yllättynyt näiden farkkujen mukavuudesta - nämähän päihittivät mukavuudella ihan mennen tullen jopa entiset suosikkini, reisitaskufarkut! Jos farkut ovat järjestäin näin mukavia nykyisin, täytyykin alkaa harkita asennemuutosta farkkujen suhteen. ;)

Dove Intense Repair

Kuten olen jo aiemminkin maininnut, kuulun tosiaan Buzzadoriin ja tällä kertaa tuli testattavaksi Doven intense repair -hoitoaine hiuksille. Hoitoaine on suunniteltu hauraiden ja huonokuntoisten hiusten hoitoon - sen pitäisi mm. vähentää hiusten katkeilua ja kaksihaaraisia. Minun tukkani on siis aivan täydellinen tuon tuotteen testaukseen - kaikki nuo edellämainitut ominaisuudet löytyvät. Sen suhteen, tehoaako moinen, olin varsin skeptinen ennen kuin sain nuo purnukat itselleni - onhan moisia lupailtu jo ties' miten monen hoitoaineen ja valmistajan taholta aiemminkin!



Purnukan kyljessä kerrotaan seuraavaa:
TEHOHOITOAINE
Tehohoidon hyödyt hoitoaineen nopeudella. Vahvistaa hiuksia ja suojaa niitä kaksihaaraisilta.

Intense repair tehohoitoaine väsyneille hiuksille, joissa ilmenee katkeilua ja kaksihaaraisia.

Ainutlaatuinen 2in1 hoitoaine, joka sisältää:
  • Kuituaktiivisia aineita, jotka imeytyvät syvälle hiukseen ja vahvistaa sitä sisältäpäin latistamatta hiuksia.
  • Mikrokosteusseerumia, joka hoitaa tehokkaasti ja silottaa hiuksen pintaa ja suojaa tulevilta vaurioilta.
Käyttöohje: Käytä päivittäin shamppoopesun jälkeen normaalin hoitoaineesi sijaan. Huuhtele ja näet tulokset välittömästi. Mikäli ainetta joutuu silmiin, huuhtele välittömästi vedellä.

Ensimmäinen käyttökerta on nyt takana, ja tuotehan lupaa muutosta jo ensimmäisen käytön jälkeen. Ettekä oikeasti arvaa mitä! Se ihan tosissaan toimii! Hiusteni latvat ovat normaalista yhtä pörröistä sekamelskaa, johon mikään ei auta, mutta tämän hoitoaineen jälkeen hiukset kiilsivät juuresta latvaan saakka, mitään ongelmia harjaamisen kanssa ei ollut ja käsittely on ihan uskomattoman helppoa.


Ja voin kertoa, että minä en hehkuta tuotetta, johon en tosissani ole tyytyväinen, mutta tähän minä kyllä olen, enkä syyttä! Siitä, toimiiko tuo hoitoaine todella niin korjaavasti kuin antaa ymmärtää, en osaa tässä vaiheessa sanoa juuta enkä jaata, mutta ainakin pintapuolisesti näyttää hyvältä.

Mitä netistä tutkiskelin, niin tuo 180 ml purnukka ei pitäisi olla edes hinnalla pilattu, mutta tarkkaa hintaa en osaa sanoa. Vajaan 4 euron tietämillä se lienee, keskusteluista päätellen.

Lisätietoja tuotteesta voi lukea täältä.

tiistai 4. lokakuuta 2011

Iltakävelyllä Turussa

Viimeisenä lauantaina Turussa käytiin pikkusiskon kanssa jo melkein perinteeksi muodostuneella iltakävelyllä Turun keskustan liepeillä. Kun muut lähtee baariin, me napataan kamera mukaan ja leikitään turisteja. Enkä mä voi edelleenkään oikein muuta kuin huokailla tota Turun kauneutta, mä en pääse siitä yli sitten millään.

Mun pitäis varmaan lähteä joku päivä kameran kanssa tutustumaan tohon Oulunkin kauneuteen, koska olen varma, että sitä on sielläkin, en vain koskaan ole juurikaan tullut kiinnittäneeksi huomiota siitä, koska mulla on joku ihmeen nostalgia-fiksaatio Turkua kohtaan...


Mä olen tainnut jonkun sata kertaa jo täällä bloginkin puolella hehkuttaa tota Aurajokea, mutta siis katsokaa nyt tota valoloistoa!! (Voi ei, kohta haluan jo takas, täällä tulee vaan vettä taivaan täydeltä...)


Toi Samppalinnan mäen juurella oleva hämähäkinseitti on ihan uskomattoman upea - siitäkin huolimatta, että yksi hämähäkkejä kuollakseen kammoksuva neitonen ilmoittautuu. Sain mm. sätkyn joka kerta, kun äidin kanssa sieniä puhdistaessa joku pikkiriikkinenkin hämähäkki möngersi esiin. Mutta joo, hämähäkittömät hämähäkinseitit on tosi jees. :)


Tässä sama paikka vielä vähän laajemmalti. Tuolla oli kallion päällä jotkut ihanat siniset valot, mutta ne ei nyt tässä kuvassa pääse oikein kunnolla oikeuksiinsa, koska toi taivaskin oli täsmälleen saman värinen.


Samppalinnan ravintola. Olisin halunnut kiivetä tuonne ylös, mutta pikkusiskon mielestä se oli joku vuosituhannen huonoin idea, joten jäi kiipeilyt sikseen.



Ravintola Pinella. En ole koskaan käynyt kyseisessä ravintolassa, mutta ulkoa päin ainakin todella kivan näköinen. Sisko tosin boikotoi tätäkin, koska sinne ei kuulemma illalla pääse alle 20-vuotiaat edes pissalle (vai oliko se alle 22-vuotiaat? No anyhow.).


Tuomiokirkkotorilla pönöttävä patsas, joka ei päivänvalossa tosiaankaan kuulu suosikkeihini (mikä nyt ei ehkä ole tarkoituskaan, mutta esimerkiksi se joutsenpatsas on ihan oikeasti hieno!), mutta näin valaistuna se on jo melkeinpä siedettävä, ehkä jopa hitusen tyylikäs?


Tässä olisi sitten viimeinen postaus tuolta Turun reissultani ja sormeni syyhyävät jo päästä kirjoittelemaan muista aiheista, joita onkin kertynyt jo melkoisesti! Näköjään jonkun aikaa kestänyt blogihiljaisuus saa aikaan sitten tällaisen vastareaktion, että on pakko päästä kirjoittamaan vaikka mistä, ja aiheitakin keksii ihan pilvin pimein!

Mukavaa illan jatkoa kaikille! :)

Kirja- ja ruokamessut

No niin, nyt olen taas palannut kotiin ja arkeen. Sunnuntai iltana palasin kotiin (ja hei, VR:kin vain 10 min myöhässä, pientä ennätyksenpoikaa jo?!) ja eilinen menikin sitten tehokkaasti kotia siivoillessa. Olkoonkin mies kuinka siisti puheissaan tahansa, käytännön toteutus onkin sitten jo ihan toinen juttu. ;)

Muutama juttu olisi vielä tuolta Turun reissulta julkaisematta, kun en sattuneista syistä aiemmin näihin ehtinyt paneutua, ja voisinkin aloittaa Turun kirja- ja ruokamessuilta, jossa poikkesimme lauantaina.


Kävimme samaisilla messuilla viime vuonnakin, ja jälleen kerran löytyi ihasteltavaa ja "aaa, kattokaa!!" huudot sen kuin raikuivat, kun tämä nelikko (minä + kaksi siskoani + toisen siskon poikaystävä) loikki kojulta toiselle.

Tarjolla oli niin nykypäivän uutuuksia kuin vanhoja kirjaklassikoitakin höystettynä 1900-luvun alkupuolen aikakauslehdillä. 1930-luvun Kotiliesi-lehdissä riitti ihasteltavaa. :) Ja hei, yksi julkkisbongauskin tuli tehtyä; Esko Valtaoja! Siskon mielestä se ei ole mikään ihme, vaan kyseiseen herraan törmää Turussa lähes viikoittain, mutta en minä vaan ollut koskaan ennen häntä nähnyt.


Ruokamessujen puolella sisko juoksi maistiaisten perässä - niiden, joihin jaksoi jonottaa. Jonot nimittäin olivat aivan uskomattomia, enkä ollut uskoa todeksi, että me ihan tosissamme jonotamme maistiaisille. No, jonotimmepa hyvinkin.

Ja itseasiassa yksi jonottamisen arvoinen juttu löytyikin; nimittäin hunajasta valmistettu urheilujuoma, jonka ohjeenkin saimme mukaan! Urheilujuomaksi tosi hyvän makuista ja helposti itse tehtävissä. Kunhan tässä ehdin, pitää ehdottomasti kokeilla itsekin sen valmistusta.


Kuvituksena toimii pikkusiskon ruokamessujen puolelta räpsimät kuvat kurpitsakisan sadosta. Tässä olisi jo pientä ideaa halloween juhliinkin. ;)

perjantai 30. syyskuuta 2011

Sienimetsässä

Tänään aamulla palailin taas takaisin Turkuun vietettyäni muutaman päivän saaristossa äitini luona. Koko eilinen päivä meni metsässä sienestämässä ja ilta sieniä puhdistaessa ja pilkkoessa. Mutta kyllä se reissu vaan kannatti, melkoinen suppilovahveromäärä muutamalla kanttarellivahvistuksella päätyi saaliiksi!


Ensi kerralla voisimme ehkä pitää hieman tarkemmin huolen siitä, että tiedämme, missä menemme, emmekä vilkuile pelkästään maahan sienien toivossa. Yhden kerran eksyimme oikein kunnolla ja piti kiipeillä kallioille tähystelemään reittiä takaisin tielle ja toisella kerralla minä jäin harhailemaan yksinäni metsään, josta sitten löysin takaisin tielle lopulta äidin kännykän soittoäänen saattelemana.... No mutta, tulipahan ainakin kunnolla liikuntaa ja raitista ilmaa. :)


Sienistä valmistui maukas sienikastike jauhelihapihvien ja perunoiden seuraksi, ja jäipä niitä runsaasti pakastimeen ja siskollekin tuomisiksi. Tänään ajattelin ilahduttaa tuon sienisyöpön pikkusiskoni sienitäytteisillä letuilla, kunhan tuo armeijasta taas kotiutuu.


Vielä olisi viikonloppu täällä Turun seudulla ennen kuin sunnuntaina suuntaan junalla takaisin kotikonnuille. Kyllä jo onkin ikävä omaa miestä ja karvahirviöitä, joista toinen on kuulemma pitänyt koko poissaoloni aikana sellaista konserttia, ettei mies ole voinut nukkuakaan ilman kuulosuojaimia. On se vaan niin äidin kissa. ;) Se ei nimittäin tosiaankaan ole ikinä minun paikallaollessani metelöinyt siihen malliin, kuin mitä puhelimen välitykselläkin olen nyt saanut kuulla, eikä tämä ole edes ensimmäinen kerta, vaan toistuu aina, kun minä olen poissa ja kattiparka jää miesten kanssa keskenään.


Ainoa, joka siihen konsertoijaan saa jotain tolkkua on kuulemma Oliver, joka sekin miehiseen tapaan kyllästyy melko nopeasti, jos tyttö naukuu taukoamatta pitkän aikaa. Kunnon älähdys Oliverilta, niin pikkuneitikin hiljenee - Oliverilla kun on niin suuri massaylivoimakin, ettei paljoa kannata tytön alkaa rettelöidä siinä vaiheessa. ;)


Tänään olisi tosiaan tarkoitus vielä päivän aikana siivoilla tämä siskon kämppä edustuskuntoon, jotta kelpaa siskon kotiutua illalla. Tuskinpa mitään ruokailua kummempaa jaksetaan tänään, kun sisko taas viikon mennyt tukkaputkella armeijassa vähillä unilla ja minulla flunssa sen kuin pahenee. Huomenna olisi puolestaan vuorossa Turun kirjamessut ja illalla mahdollisesti yksi asuntotarkistus, kun ystäväni on muuttanut uuteen asuntoon ulkomailta kotiuduttuaan ja pitäähän se käydä tsekkaamassa. :)



Mukavaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Turussa jälleen

Olen nyt reilun viikon ollut taas täällä Turussa, kun tuli hieman äkkilähtö, enkä ole oikein joutanut blogiakaan päivitellä. Puolitoista viikkoa olen siis asustellut vuoronperään kummankin siskon luona ja tänään olisi puolestaan siirtyminen äidin hoiviin muutamaksi päiväksi.


Saavuin tosiaan Turkuun viime viikon maanantaina koko yön kestäneen automatkan jälkeen. Sen jälkeen olenkin sitten tavannut sukulaisia ja kavereita ihan kiitettävällä tahdilla - eilenkin meni melko minuuttiaikataululla, jotta ehti kaikkia nähdä.


Yhden työhakemuksenkin naputtelin tänne Turkuun, mutta saa nähdä, miten sen kanssa käy. On kyllä kiva huomata, että täällä olisi tarjolla neljä työpaikkaa, jotka ottaisin ilosta kiljuen vastaan, mutta pohjoisessa moisista paikoista ei voi kun haaveilla.

Ja totta kai, kuten meikäläisen lomailuun tuppaa vähän aina kuulumaan, onnistuin hankkimaan itselleni kunnon flunssan, jota olen tässä nyt yrittänyt pitää aisoissa kunnon Finrex -yliannostuksella...

Mutta sellaista tänne nyt tällä kertaa. Palailen varmaan paremmin sitten, kunhan pääsen takaisin kotiin tuossa ensi viikolla joskus. Yh, väsyttää jo valmiiksi ajatus vähintään kahdeksan tunnin junassa matkustamisesta...

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Daim-muffinssit

Sunnuntai on aina hyvä päivä leipoa ja niin tänäänkin. Tällä kertaa tein daim-muffinsseja.


12 kpl

3,5 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 dl maitoa
2 kananmunaa
100 voita sulatettuna
Maraboun Daim -suklaalevy

Koristeluun:
Suklaamoussea
Daim-rakeita

Jätä suklaalevystä 12 kokonaista palaa sivuun ja rouhi loput. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää muut aineet niiden joukkoon, myös rouhittu suklaa.

Tein nämä muffinssit samalla tyylillä kuin pätkismuffinssitkin, eli jätin keskelle suklaasydämen.


Asettele muffinssivuokiin lusikallinen taikinaa ja päälle palanen suklaata. Peitä toisella lusikallisella taikinaa. Paista 200 asteessa noin 15-20 min.


Paiston aikana valmista suklaamousse (minä käytin Blå Bandin valmista moussea) ja laita se jäähtymään jääkaappiin vajaaksi puoleksi tunniksi. Kun muffinssit ja mousse ovat jäähtyneet riittävästi, pursota moussea muffinssien päälle ja koristele vielä daim-rakeilla.


Minä otin tuohon pursottamiseen epähuomiossa liian pienen pursottimen, enkä ollenkaan tajunnut, ettei tuon moussen suklaamuruset mahdu siitä reiästä ulos, vaan tukkii koko homman! Ei siis ihan tullut ensiluokkaisen kauniita koristeluja, mutta makuhan se ratkaisee. ;)

Syysväsymystä ilmassa

Meillä on nuorimmaisella katilla selkeästi syysväsymystä ilmassa - pallero nukkuu ihan jatkuvalla syötöllä. Piti kehitellä tuolle uusi lelukin, että saa pieni edes vähän puuhaa - eihän se sentään voi narun päässä olevia höyheniä ja muita tilpehöörejä vastustaa. Siinä leikissä saa vähän emäntäkin juosta ympäri asuntoa. :D


Ottakaahan mallia pikkuneidistä ja viettäkää oikein rentouttava ja mukava sunnuntai! :)

lauantai 17. syyskuuta 2011

Lenkkipolulla

Viime päivinä on tullut puuhasteltua mukavasti. Torstaina käytiin illalla Oulussa kävelemässä, perjantaina keilaamassa ja tämä aamu alkoi kävelylenkillä, kun oli niin kaunis ja raikas ilma!


Tiet ovat keltaisenaan koivunlehdistä ja ilma on tosissaan viilennyt oikein roimasti. Suorassa auringonpaisteessa vielä kutakuinkin tarkenee, mutta heti, kun mennään vähän varjommaksi, saa kyllä kiskoa kaulahuivia tiukemmin kaulaan. Pian ne ovat jo myssy- ja hansikaskelitkin!


Kaunis syksyinen peltomaisema. Tällaiset kävelylenkit kameran kanssa saavat todella kiinnittämään huomion siihen, miten kaunista ympärillä on.


Pikkulintuja oli kerääntynyt yhteen kuusiaitaan oikein kunnon parvi, ja pitihän se sekin ikuistaa, vaikka vähän huono kuva tulikin. :)

Mukavaa lauantai-illan jatkoa kaikille! <3

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Keittiön suursiivous

Tein eilen oikein kunnon suursiivouksen keittiössä; kaikki kaapit tyhjiksi, pesu ja uudelleen järjestely.


Homma alkoi jääkaapin pesusta. Pakastinta en viitsinyt alkaa sulatella ja pesemään, kun on sen verran täynnä. Talvella sitten, kun ruoat voi hetkeksi laittaa vaikka terassille ilman, että ne ehtivät sulaa.


Kaappien järjestely on ehkä parasta hommaa, mitä tiedän! :D


Yhdestä kaapista löysin tämän kesällä äitini luota hamstraamani ihanan peltipurkin, jolle en aiemmin ollut keksinyt mitään järkevää tehtävää. Nyt laitoin sinne purukumit. Noin ihastuttavasta purkista on ilo ottaa purkkaa. :)


Reseptikirjakaapistani löytyi niinikään äidiltäni saamat kaksi vihkosta. Toisen otin itselleni ihan tuon vanhanaikaisuuden vuoksi - harmi vain, kun siinä ei missään lue vuosilukua! Ja toisessa puolestaan muutamia herkullisia suklaareseptejä, joita minun on ehdottomasti jossain vaiheessa kokeiltava.


Pienet Hello Kitty -hahmot asettelin maustehyllylle. Saahan sitä välillä olla vähän lapsellinenkin, eikös? ;>


Ja totta kai pitää taustalla soida hyvä musiikki, että siivouskin sujuu mukavasti! Tällä kertaa Hanoi Rocksia. :)